Kymmenen metriä vetoketjua

Joskus sitä on valmis ottamaan pikkuisen riskiä, vaikkapa nyt sitten tällaisen metrivetoketjun kanssa. Onhan se kerrassaan kiva ajatus että kotona olisi aina valmiina vetoketjua, josta voi vain poikkaista sopivan pituisen (toki myös värin täytyy olla sopiva) eikä tarvitse lähteä hankkimaan vetoketjua ompelua aloittaessa tai kerätä varastoa mahdollisesti joskus johonkin tarpeeseen sopivista ketjuista.

Tällä kertaa oli tarvetta noin 75 sentin ketjulle suunnitteilla olevan taittopatjan päälliseen. Ja siitä se idea sitten lähti - tilasinkin kerralla 10 metriä vetoketjua ja settiin kuuluvat 40 vedintä. Sellainen pikku riski tässä oli, että vetimiä ei ollut pujotettu ketjuun valmiiksi, ja olin ajatellut, että niiden pujottamiseen tarvitaan erityistyökaluja. Netistä löytyi myös vinkkejä haarukan käytöstä apuna, joten otin riskin ja päätin katsoa mitä tästä tulee.

Kymmenen metriä vetoketjua.

Kun paketti saapui, kokeilin heti - ja onnistuin ihan ilman haarukkaa tai "oikeita" työkaluja. Vetoketjua pitää avata viitisen senttiä, ja sitten vain pujotetaan molemmat reunat samaan tahtiin vetimen sisään sopivassa kulmassa. Kun tähän löytää sopivat otteet ja saa pidettyä sormilla osista hyvin kiinni, pujottelu alkaa sujua nopeasti sutjakasti.

Pujotin kymmenen vedintä ketjuun valmiiksi, niitä voi siirtää siitä sitten sopivasti ennen kuin katkaisee ketjusta paloja. Nyt riittää valkoista ketjua pitkäksi aikaa.

Ankkoja, autoja ja taskuja

Syksyn mittaan on syntynyt pari värikästä trikoomekkoa. Kaava on muokkailtu Ottobre Design -lehdessä 6/2012 olleen tunikamallin pohjalta, pääntietä hieman suurentaen ja helmaosa muokaten erilaiseksi.

Ankkamekko koossa 110.

Ankkamekon koko on 110. Punavalkoisen ankkakankaan kaverina on turkoosia.

Sivusaumaan kiinnitetyt taskut - koristeena hauska punavalkoinen nappi.

Taskut ovat toisesta reunastaan kiinni sivusaumassa, ja niissä on koristeena sopivan värinen nappi. Napit ovat löytö parin vuoden takaa Tallinnan Kangadzungelista.

Toisessakin saman kokoisessa mekossa on turkoosia, nyt tummanruskean, mustan ja valkoisen kera. Tähän mekkoon laitettiin iso etutasku työkalukankaasta, kuten tyttö itse toivoi. Hauska mekko tämäkin. Taskun mallin suunnittelin itse ja tein kaksinkertaisena ommellen ensin taskukappaleet yhteen oikeat puolet vastakkain ja kääntämisen jälkeen suoralla ompeleella paikalleen. Näin säästyi taskunsuiden huolittelulta.

Couple of jersey dresses in size 110, giving some bright colours for the autumn days.

Hamonen hetkessä ja housut harkiten ommeltuna

Toisinaan vaatteet syntyvät pitkällisen harkinnan jälkeen - etsitään sopivaa kaavaa, testataan sitä, etsitään sopivaa kangasta. Toisinaan taas inspiraatio syntyy käytettävissä olevista materiaaleista ja toteutuu hetkessä, kuten tämän hamosen kanssa. 

Hameen kangas on vauvan lakanasta, jonka koko määritteli hameen leveyden. Korkeudesta sai hieman leikatakin kangasta, ja tästä palasta sai kivasti ainekset etutaskuun. Tasku on kaksinkertaista kangasta, joka on ommeltu ns. pussiksi ja sitten suoralla ompeleella ylä-, ala-, ja pystyreunoista kiinni hameeseen. Helppoa ja nopeaa. Alakäänne on hyödynnetty suoraan lakanasta. Vyötäröllä kuminauhakujassa on säädettävä kuminauha, jonka ansiosta hame mennee pitkään. Kokoluokka on noin 110-116 cm.

Raidalliset velourhousut ovat pidempään pohdituttanutta sorttia - kaavan piirsin pieneksi jääneiden Me&I-housujen innoittamana, suurentaen ja hieman muokaten. Yllättävän hyvin toimii noin koossa 92 vielä tuo etu- ja takasaumattomuus, housuissa on tilaa vaipallekin. Seuraavaan versioon ehkä hiukan lisää haarakorkeutta ja lahkeisiin väljyyttä. Nämäkin olivat lopulta nopeatekoiset kunhan vain sopivat materiaalit olivat käsillä ja uskalsi leikata kankaan oman kaavan kera.